Isyyspakkaus – vastine äitiyspakkaukselle

Nykyään on kovin trendikästä kerätä tulevalle isälle isyyspakkaus, joka sisältää erinäisiä hyödyllisiä tarvikkeita vauva-arkeen ja myös viihteellisempiäkin lahjoja. Niinpä minäkin sellaisen keräsin ja annoin sen symbolisesti isänpäivänä.

Ajatus tämän keräämiseen lähti siitä, että mua alkoi korpeemaan Kelan äitiyspakkaus. Siis pakkauksessa itsessään ei ole mitään valittamista. Sehän on aivan mahtava kädenojennus valtiolta. Mutta miksi se on nimetty äitiyspakkaukseksi? Miksi se ei ole vanhemmuuspakkaus, koska suurin osa sisällöstä kuitenkin liittyy vauvaan eikä äitiin.

 
Tämän ajatuksen pohjalta aloin kerätä tulevalle iskälle ja vauvalle jotain heitä yhdistäviä tekijöitä. Käytännössä tämän yhteyden sai parhaiten aikaiseksi hankkimalla heille tiimivaatteet. Ostin molemmille pöllökuvaiset vaatteet: Isälle Pelisan Owl yeah! t-paidan vaihtopaidaksi pukluja varten ja vauvalle Mainion Huu-collegehaalarin.

Pelisan verkkopuodissa asiakasnumerokseni tuli pyöreäluku, joten putiikin pitäjä lähetti kaupanpäälle ostoskassin. Lopulta keräsin tähän kassiin koko isyyspakkauksen sisällön. Kiitos vaan tästä!

Ruokailuun liittyen vauva sai Lifefactoryn pienen tuttipullon sekä pari purkkia NAN-äidinmaitokorviketta varastoon varmuuden vuoksi, jos imetys ei ihan käskystä käynnistykään. Lisäksi tuleva oman elämän siniverinen sai Elodie Detailsin Petit Royal-ruokalapun sekä mustavalkoisen Monster block -tuttinauhan. Name It:stä nappasin mukaan myös harsoja. Isukki puolestaan sai Kismet Rakkaalle-suklaata sekä jääkaappiin kylmenemään lempioluttaan Brooklyn American Alea, jonka voi haluamallaan hetkellä korkata.

Jos isä ja lapsi tarvitsevat välillä rauhaa toisistaan, niin tähän hain Clas Ohlsonilta volyymin madaltamiseen isälle korvatulpat ja lapselle pienet Peltorit.

Lisäksi mielenrauhan ja henkisen tuen lisäämiseksi hankin pakkaukseen Veikkauksen arpoja (ei voittoa) sekä Pamela Druckermanin Bébé päivä päivältä-kirjan. Luimme molemmat samaisen kirjailijan Kuinka kasvattaa bébé?-kirja, jossa perehdyttiin ranskalaisten kasvatusmallin saloihin ja siinä tuntui olevan hyödyllisiä knoppeja esim. syömiseen ja nukkumiseen. Tässä päivä päivältä-opuksessa on samoja asioita, mutta helppolukuisemmassa muodossa, jos väsymyksen hetkellä ei muistakaan, että miten ranskattaret saavat lapsensa yhteiskuntakelpoisiksi.

Hetken mielijohteesta nappasin ruokakaupasta mukaan vielä molemmille uudet hammasharjat. Eipä tartte sitten kulahtaneella matkahammasharjalla sairaalassa hymyään kiillottaa, kun bebe näkee päivänvalon.

Isäihminen oli otettu lahjasta, eikä ollut osannut odottaa moista. Tästä tuli hyvä mieli niin hänelle kuin minullekin. 

Nettijoogaa raskaana oleville

Jatketaan vielä hetki raskausajan kehonhuolto-teemalla. Edellisessä postauksessa kirjoittelin, niin osallistuin ohjatulle MamaPilates-kurssille, koska pilateksesta mulla ei ole paljon kokemusta entuudestaan.

Sen sijaan joogan perusteet ja erityisesti astangajooga on tuttua puuhaa, etten kokenut tarvitsevani erikseen maksullista ohjausta siihen. Ennen raskautta kun kävin säännöllisesti astangatunnilla ja opin pääsemään sen avulla omiin tiloihin rentoutumaan. Näistä opeista on varmasti hyötyä, kun synnytyksen aika kohta koittaa.

Astangasta täytyi kuitenkin jättää osa liikkeistä heti pois, ettei kohtuun osu liikaa kiertoja ja kyydissä joogaava vauva mene sen vuoksi ihan linttaan. Tässä loppuvaiheilla onkin vatsa tullut tielle ja se on estänyt liikkeiden oikeaoppisen tekemisen.

Niinpä päätin kaivaa netistä joogavideoita, jotka on suunnattu raskaana oleville. Löysin nämä Body Talkin videot, joissa ohjaaja näyttää itsekin olevan hyvin loppusuoralla raskautensa kanssa. Niinpä olenkin hänen kanssaan joogaillut useamman kerran joka viikko.

Videot on jaettu 10 minuutin osiin ja jos kaikki tekee putkeen, saa siitä mukavasti lähes 50 minuutin harjoituksen. Liikkeet eivät ole kovin raskaita, mutta kun niihin yhdistää syvän joogahengityksen, niin kyllä näillä lämmön saa pintaan.

Tässä jakoon muillekin raskausjoogasta kiinnostuneille nämä videot:

Pilatesta raskaana – Kirppanoiden Mamapilates

Normaalioloissa viikoittaiseen liikuntakalenteriini kuuluisi tanssia pari kertaa viikossa, astangajoogaa sekä fiiliksen mukaan kuntosalia, juoksulenkkejä ja uimista. Raskauden puolen välin jälkeen lajeja piti miettiä uusiksi. Kaikki vanhat kun ei sellaisenaan enää täysin mennyt.

Mulle oli heti selvää, että menen joko raskaana oleville suunnattuun joogaan tai pilatekseen. Täällä Helsingissä kun tuntuu molempiin lajeihin löytyvän näitä erikoisryhmiä kivasti. Lopulta päädyin pilatekseen, koska sitä en ole kovin paljon harrastanut ja joogaa pystyn jo olemassa olevilla opeillani soveltamaan kotosalla.

Päädyin ilmoittautumaan Kirppanoiden järjestämään MamaPilatekseen:

”Pilates-harjoittelun avulla opit oikeaa kehonhallintaa ja harjoitat kestävyyttä ja koordinaatiokykyä. Harjoittelu vahvistaa syviä vatsa- ja selkälihaksia sekä lantionpohjaa ja auttaa säilyttämään hyvän ryhdin raskauden aikana. Tunneille voi tulla missä tahansa raskauden vaiheessa ja voit halutessasi käydä useammalla peräkkäisellä kurssilla. Pienryhmässä ohjaaja voi antaa myös vaihtoehtoisia liikkeitä ja alkuasentoja.”

Ihan heti en ryhmään mahtunut mukaan ja jouduin odottelemaan paikkaani useamman viikon. Ryhmiin kun otetaan vain 8 osallistujaa, joten jonottaminen ei sinänsä tullut yllätyksenä. Aloin kuitenkin pelätä, että pystynköhän enää viimeisellä kolmanneksellani tekemään liikkeitä kunnolla. Kuuden kerran kurssi kun ajoittui oman raskauden osalta viikolle 31-36. Pelko oli kuitenkin turhaa, sillä ihan hyvin etukumpuni kanssa pärjäsin tunneilla.

Ohjaaja oli oikein ammattitaitoinen ja tunnit mielenkiintoisia. Pidin siitä, että ryhmäkoko oli pieni. Näin ohjaaja ehti kiertää salissa ja korjata mahdollisia asentovirheitä. Tykkäsin myös siitä, että liikkeiden lomassa opeteltiin hengittämään kipuun päin eli lieventämään hengityksen avulla liikkeistä syntyvää lihasrasitusta. Tätä tekniikkaa tulee varmasti hyödynnettyä sitten synnytyksessäkin. Missään perhevalmennuksessa kun ei olla opeteltu hengitystekniikoita kuten elokuvissa tehdään. :)

Plussaa tulee myös siitä, että joka kerta tehtiin erilaisia harjoituksia lantionpohjalihaksille. Vielä kun muistaisi treenailla niitä myös kotioloissa.

MamaPilateksessa käytettiin monipuolisesti eri välineitä. Oli jumppapalloa, painopalloja, kuminauhoja… Jännä juttu, miten esim. 1,5 kilon pieni paino voi tuntua raskaalta, kun sen kanssa tekee liikkeitä sitkeästi hengityksen kanssa. Normaalisti kuntosalilla kun noin pienille painoille on vain hymähtänyt.

Kirppanoilla on useampia toimipisteitä, mutta itse kävin Helsingin keskustan toimipisteessä Kansallisteatterin takana. Sinne kun oli näppärä tulla töistä päin ja myöhemmin lomalla kotoa käsin. Toisaalta paikkaan liittyy kurssin ainoat miinukset; Pukeutumistila ja erityisesti vessa kun olivat auttamattoman pieniä. Siellä kun pyöri ja jonotti 8 naista ison mahan kanssa ja mahdollisesti seuraavasta ryhmästä toinen samanlainen lauma, niin ahtaaksihan se meni.

Oma haaste oli myös oikean hengitysrytmin löytäminen. Joogaan tottuneena kun pilateksessa sisään- ja uloshengitys menee osittain päinvastaisella rytmillä suhteessa avaaviin ja sulkeviin liikkeisiin. Juttelin tästä yksi kerta ohjaajan kanssa ja tämä on kuulemma hyvin yleinen probleema. Mutta kuten hänkin sanoi, tärkeintä on, että hengitys kulkee joka suuntaan.