Kirpparimyyjän laiha tili

Keväisen pihakirpparin jälkeen mun kirpparitarjooma jäi Ikea-kasseihin sillä ajatuksella, että vien ne perinteiselle pöytäkirpputorille lähiaikoina. Viimein sain vaatteet ja tavarat hinnoiteltua ja laitoin ne läheiselle kirpputorille viikoksi myyntiin. Jännäksihän tämä meni, koska en ole aiemmin vienyt tavaraa perinteiselle kirpparille.

Onneksi ystäväni auttoi hinnoittelussa, kun itselläni ei oikein ole tatsia sopivista hinnoista. En nimittäin hirveästi tykkää itse ostaa kirpputoreilta, mutta myyminen onkin ihan eri juttu.

Myynti lähti käyntiin melko säyseästi. Vaatteet eivät liikahtaneet juurikaan kassalle saakka. Sen sijaan myyntipöydälle niitä oli tiputeltu henkareista. Myyntipiste täytyi siis käydä siistimässä päivittäin.

Kiinteä tavara sen sijaan lähti uusien omistajien matkaan paremmin. Kirjoja, astioita, verhoja ynnä muuta vein viikon aikana lisää myytäväksi, koska niissä tuntui olevan potentiaalia.

Viimeiseksi päiväksi laitoin kaiken puoleen hintaan. Viikon aikana mulla oli myynnissä yhteensä 91 tuotetta. Kaupan näistä meni 40 ja puolella hintaa ostopäätös syntyi 14 tuotteen kohdalla. Noin kolmesta Ikea-kassista takaisin tuli 1,5 lastia.

Olikohan hinnat sittenkin liian korkeat, vaikka mielestäni pidin ne melko maltillisina? Ja olisiko tuo -50% -lappu pitänyt viedä paikalle jo aiemmin? Toisaalta toiseksi viimeinen päivä oli lauantai ja ajattelin sen olevan hyvä kirpparipäivä. Liian täynnä myyntipöytä ei ainakaan ollut.

Pöytävuokran (36€) jälkeen käteen jäi parikymmentä euroa. Ei mikään valtavan hyvä business, jos tästä elantonsa pitäisi saada. Mutta onhan tuo 20 euroakin nyt enemmän kuin ei mitään. Jos viime kerralla tienasin seuraavaa matkaa varten taksin kentälle ja ekat lomaoluet, niin näillä myyntituloilla saadaan oluet ja pientä särvintä lentojen vaihtokentällä.

Summa summarum, kokemus oli kyllä positiivinen ja jännä. Oli hauska käydä katsomassa päivittäin, että mitkä tavarat tai vaatteet olivat lähteneet omille teilleen. Vaikka en ole super-ekoilija, niin oli järkevää laittaa omaisuutta edullisesti kiertoon. Omassa kaapissa ne olisivat vain möllöttäneet ryttyisinä käyttämättömyyttään. Ja lupaan iskeä silmää, jos joku päivä mun vanhan Sex and the City-paidan uusi omistaja kävelee vaate yllään mua vastaan.

Heti kun ehdin ja saan kaverin ylipuhuttua mukaan seuraksi, menen myymään loput tavarat ulosheittohinnalla vaikka Hietalahden torin lauantaikirpputorille. Siellä tosin tinkaavat ostajat täytyy kohdata silmästä silmään, mutta hällä väliä. Seuraavaksi tavara lähtee ulosheittohinnoin.

Ja jos ei mene, niin lahjoitetaan loput vaikka UFF:lle maailmanparannushommiin.