Minikasvihuoneen harjakaisista yrttikylväjäisiin

Tarkoituksena on ollut jo kolmen kesän ajan kasvattaa itse yrttejä. Joka vuosi ollaan havahduttu syksyllä, että näköjään jäi taas yrttipuskat pelkäksi aikeeksi. Mutta nyt on minikasvihuone kasattu ja yrttimaa laitettu alulle. Ja nyt on vasta huhtikuun alku!

Ihan ensimmäiseksi rakennettiin (tai siis taloutemme miesääni kasasi) eräästä ruotsalaisesta nelikirjaimisesta huonekalujätistä hankittu minikasvihuone. Seinät ovat muovia ja metallikehyksetkin hieman hatarampaa rakennetta. En ole varma tarvitaanko tätä loppujen lopuksi, mutta koska euroja tästä ei pyydetty tusinaa enempää, niin sain heräteostos-pistoksen.

Kasaamisen jälkeen siirryttiin mullan ja siemenien pariin. Ostin Ikeasta (hups, nyt se lipsahti) myös herbs for dummies-setin, jossa oli kaikki vettä lukuun ottamatta valmiina idätystä varten.

Setissä oli 3 pahvimukia, 3 kookoskuitua olevaa kasvualustaa ja 3 erilaista siemenpussia. Kaikista jännintä oli mullanpaisuttaminen. Kasvualustat olivat siis eka tiivistettyjä kiekkoja, mutta kun niiden päälle kaatoi vettä, posahti kiekot meheväksi mullaksi. Kekseliästä!

Mullat vaan mukeihin, siemenet päälle, pieni möyhennys ja vettä kuorrutteeksi. Saa nähdä miten oreganot, sitruunamelissat ja persiljat lähtevät itämään Ikean tapaan kookoskuidussa.

Kun päästiin viherpeukuttamisessa vauhtiin, niin etsittiin viime keväänä kylvämättä jääneet yrtit toisille kasvualustoille. Näissä yrteissä tulee olemaan enemmän kokeellisen kasvatuksen makua, sillä jotenkin siemenpussit unohtuivat talveksi parvekkeelle… Netin luotettavien keskustelupalstojen mukaan pieni pakkanen ei kuitenkaan vie siemenistä itämisvoimaa.

Niinpä rohkenimme laittaa multapedille basilikaa, sipulia, lisää persiljaa ja liperiä. What?? En todellakaan tiennyt mitä liperi tai toiselta nimeltään lipstikka on, mutta wikipedian mukaan se tuo liemiruokiin lihaista makua.

Näitä siemenpusseja varten oli ostettu lisäksi hieman erilaiset kasvualusta, joka kulkee kaupoissa nimellä Jiffy-ikkunalautakasvihuone. Näistä pienistä pyöreistä pelleteistä pullahti vedenvaikutuksesta muhkeat multapallerot ja taas oli jännää! Kaikki toki eivät niihin mahtuneet, joten kaivoin siivouskaapin perukoilta pari pölyttynyttä ruukkua.

Tässä nyt sitten on meidän pieni ryytimaa:

Lopuksi vielä laitettiin kelmut ruukkujen päälle, ettei kosteus pääse karkaamaan. Jiffyissä oli valmiina muovinen kansi. Yrttien aikuiseksi kasvamiseen menee pari kuukautta. Nyt sitten vaan kevätaurinkoa odotellaan ja kastellaan.

Kolikot taskunpohjalta kiertoon

Pyykkivuori pääsi taas salaa kasvamaan korkeuttaan. Epäilen jälleen vallatonta kotitonttuamme, joka on jo lahjakas levittämään epäjärjestystä asunnossamme.

Pyykkäämisen tarpeeseen havahdun yleensä vasta sitten, kun pyykkikorin kansi ei mene enää kiinni, vaan tipahtaa kolinalla lattialle. Niin kävi nytkin.

Sulloessani vaatteita koneeseen tarkistin tapani mukaan vaatteiden taskut. Vastaan tuli epämääräinen mytty kassakuitteja, muistilappuja, ponnareita ja pinnejä sekä yllättävän paljon pikkukolikoita.

Aloin miettiä, että meidän talouden asiat ilmeisesti ovat hyvin, kun vaihtorahaksi saadut kolikot ovat saaneet unohtua taskunpohjalle. Oli miten oli, yleensä tipautan irtorahat matkasäästöpossuun, mutta nyt päätin ohjata ne hyväntekeväisyyteen.

Viime viikkoina Facebookissa on jaettu tiheään 875grammaa-ryhmän päivityksiä, jossa seurataan reippaasti keskosena syntyneen tyttövauvan elämään sopeutumista. Ryhmän perustanut tytön isä laittoi käyntiin myös varainkeruun uutta keskoskaappia varten Lastenklinikan kummien kautta.

Niinpä minäkin kesken pyykkäyksen kirjauduin verkkopankkin ja siirsin pienen avustussumman yhdistykselle. Ja kun nyt löysin pienen hyväntekijän itsestäni, niin laitoin samalla parit eurot myös Uusilastensairaala 2017-yhdistykselle. Ainahan se on parempi, että myös keskoskaapin ulkopuolella on tilat kunnossa. Nykyinen lastensairaala kun meinaa homehtua käsiin.

Jos siis löydät taskunpohjalta, pöydänkulmalta tai lattialle tipahtaneita kolikoita, niin mieti, jos laittaisit ne eteenpäin apua kipeästi tarvitseville.

Avustuskohteita maailmassa toki riittää, eikä kaikkia voi mitenkään tukea. Mutta kolikko sinne, toinen tänne auttaa tilanteita kummasti.

Ai niin, se pyykkikone pitää laittaa myös käyntiin…

Tuoreempaa pastaa!

En ole ikinä aiemmin tehnyt itse tuorepastaa, mutta viime käynnillä appiukkolassa pääsin sitä kokeilemaan. Ja ai että se oli jännää!

Mieheni isä on innokas kokkailija ja joulupukin tuoma pastakone oli päässyt heti ahkeraan käyttöön. Kone on heidän keittiössä nykyään pultattuna kiinni työpöytään.

Mun vastuulla oli taikinanvalmistus. Ohje tavattiin Myllyn Parhaan durumvenhäjauhopussin kyljestä. Pasta syntyy niin simppeleistä aineksista, että ihan jäi epäluulo, että muistinko laittaa kaikki ainekset varmasti mukaan. Varsinkin kun kananmunan pystyi korvaamaan vedellä.

Taikinaan siis tuli vain jauhoja, vettä, suolaa ja öljyä. Kymmenen minuutin alustamisen jälkeen taikinaa sai jähmettyä kylmässä puoli tuntia. Sen jälkeen alkoi veivaaminen.

Taikinankäsittelystä ei sattuneesta syystä ole kuvia, koska kädet oli kirjaimellisesti kiinni pastassa. Taikina vedettiin kolmisen kertaa tasaisen telan läpi kulkureittiä välillä kaventaen. Taikina venyi venymistään. Siinä hässäkässä muistui mieleen takavuosien talk show Hyppönen Enbuske Experience, jossa Sara La Fountain opetti tuorepastan tekemistä Antti Jokiselle. Ja sitten ne rakastui. Myöhemmin kyllä erosivatkin.

Lopuksi tasainen tela vaihdettiin tagliatelleleikkuriin. Sen jälkeen tilanne ei ollut enää hallinnassa! Kone tykitti tagliatellea tulemaan ja aiemmin irrallisena pysynyt taikina ei enää tagliatellesuortuvina pysynyt erillisenä käsissä. Onneksi keittiöön riensi auttavia käsiä ja leikattu pasta saatiin laskeutumaan nätisti jauhoitetulle pellille. Veivauksen lomassa tagliatellea oli hyvä pätkiä sopivan mittaisiksi.

Tuorepastaa tarvitsi keittää vain kolme minuuttia. Osa taisi kyllä ylikeittyä, koska pastanauhat olivat kuitenkin tarttuneet toisiinsa ja erotteluun meni tovi. Keitettyyn pastaan suolan ja öljyn lisäksi pirskautettiin makua sitruunasta.

Ai että oli hyvää ja maukasta pastaa! Olisin heti halunnut tehdä lisää sitä. Ilmoitinkin, että meidän seuraavalla visiitillä tehdään tortellineja eri täytteillä!