Millaisen taustamusiikin valitsisit Ravintola Brondan soittolistaksi?

Vietimme herrani kanssa kihlautumisen vuosipäivää, jota juhlistimme perinteisesti ranskalaissävytteisessä ravintolassa. Itse kosinta kun pari vuotta sitten tapahtui kevätsateen kastelemassa pariisilaispuistossa. Viime vuonna paikaksi valittiin Brasserie Le Havre. Tänä vuonna varasin pöydän Brondasta, vaikka täysin ranskalainen paikka se ei olekaan.

Valitsimme Brondassa 6 ruokalajin maistelumenun. Nammmmm!!! Haarukan kohteeksi pääsivät:

• Mushroom & Truffle arancini: Tryffelillä ja sienillä maustettua rapeaa risottoa ja tryffelimajoneesia
• Beetroot & smoked yoghurt: paahdettua punajuurta ja punajuuren lehtiä, savustettua jogurttia, saksanpähkinää, salviaa, rapeaa leipää
• Local fish stewed basque style: paahdettua taimenta, sinisimpukkaa, sherryllä maustettua tomaatti-sahramilientä, poltettua purjoa, sahrami-aiolia, rakuunaa, chorizoa
• Risotto Milanese: sahramilla maustettua risottoa
• "Cotoletta parmigiano" & fennel salad: parmesaanilla ja salvialla maustettu rapea possunkyljys, suolaista tomaattihilloketta, sitrus-fenkolisalaattia
• Chocolate & toffee: lämmintä suklaavanukasta, toffeejäätelöä, vaniljakastiketta, paahdettua valkosuklaata.

Ruoat tulivat pöytään ilman pitkiä odotteluja. Tästä ruokamäärästä tuli todellakin täyteen. Possun jälkeen vähän kauhistutti, että mahtuuko jälkkäri enää vatsaan. Mutta sinnehän sekin tuli lusikoitua. Mua ihastutti ravintolan sisustus ja erityisesti katosta köysien varassa roikkuvat valopallot.

Ainoa asia mikä jäi mietityttämään oli ravintolan soittolista. Itse en ehkä olisi valinnut ruokailun taustamusiikiksi Madonnan Like a virginiä tai Berlinin Take my breath awayta. Äänimaisema kun on tärkeä osa ravintolakokemusta, niin miksi ihmeessä biisivalinnat muistuttaa Novan soittolistaa. Käsittääkseni Bronda on Helsingin trendikkäimpiä ravintoloita juuri nyt.

Tästä saatiinkin hyvä keskustelu aikaiseksi: Jos olisit tämän paikan musiikkipäällikkö, millaisen soittolistan tekisit? Itse varmaan päätyisin Mad Men-sarjan soundtrackiin. Herrani puolestaan rakentaisi äänimiljöön ennemminkin fuusiojazzin varaan.

Yrttien kasvatus parvekkeella

Viime keväänä innostuimme kasvattamaan parvekkeella yrttejä. Tämä kesäinen harrastus oli niin näppärää, että tänä vuonna otetaan varmasti uusiksi.

Kaikki lähti oikeastaan liikkeelle siitä, kun ostin Ikeasta minikasvihuoneen heräteostoksena. Yrttien siemeniä hankittiin niin ikään Ikeasta, mutta viljelyinnostus lähti käsistä ja kohta kiertelin myös K-Raudan ja Plantageninkin siemenpussi-hyllyjä.

Loppujen lopuksi parvekkeellamme kasvoi basilikaa, persiljaa, oreganoa, sitruunamelissaa, ruohosipulia, lipstikkaa, mansikkaa sekä valmiit chili-, minitomaatti- ja rosmariinipuskat.

 
Parin viikon idätyksen jälkeen yrttien minitaimet siirrettiin isompiin astioihin ja sen jälkeen ne lähtivätkin kunnolla kasvamaan. Tarkemmin yrttien viljelystä löytyy täältä ja alkutaipaleesta täältä ja keskikesän tilannekatsauksesta täältä.

Minikasvihuone jäi pieneksi siinä vaiheessa, kun yrtit siirrettiin idätysastioista toiseen astiaan. Mullalla täytettyjä ruukkuja ja kulhoja oli yhtäkkiä koko parvekepöydän leveydeltä. Meillä kuitenkin on lasitettu parveke, joten yrtit saivat tavallaan edelleen kasvaa lämpimässä kasvihuoneessa rankkasateilta suojassa.

Kastelun järjestimme alusta alkaen siten, että mieheni hoiti sen kokonaan. Yhtenä kesänä nimittäin hukutimme kesäkukat, koska toisistamme tietämättä minä kastelin niitä aamuisin ja herrani iltaisin. Vaikka olimme kesällä useampia päiviä pois, niin sitkeästi yrtit jaksoivat kasvaa myös parin päivän paaston jälkeenkin.

Haasteitakin kasvatuksessa riitti. Osa astioista oli varmasti liian pieniä. Nimittäin isommat ruukut meiltä loppui heti alussa, joten otimme käyttöön myös käytöstä poistettuja viinilaseja ja mukeja. Tänä vuonna täytyy panostaa kasvualustaan enemmän. Turvautuako lannoitteisiin vai vedetäänkö tämäkin kesä luomuna? No, tuskinpa ne siemenetkään luomuja on.

Isoin haaste yrttien kasvattamisessa kuitenkin oli se, että niitä ei malttanut syödä. Hiljalleen kuitenkin aloin napsia yrttejä lautaselle mukaan. Ja basilikahan siitä innostui ja alkoi kasvattaa ahkerammin uusia lehtiä tilalle.

Ennen pitempää elokuista lomamatkaamme yrtit päätettiin korjata talteen pakastimeen. Ja voi kuinka kansallisromanttista olikaan talvella, kun kirpakkana pakkasiltana tein lihakeittoa ja lisäsin sinne mukaan kesällä itsekasvatettua persiljaa! Toki yrttien säilöminen pakastimeen vei osan makua mennessään, mutta näin oli parempi tehdä kuin antaa niiden kuivua kasaan.

Tänä vuonna ajattelin laittaa kasvamaan vain muutamaa lempiyrttiä. Basilikaa tulee varmaan eniten, koska rakastan avoimesti pastaa. Ja pasta ilman basilikaa on viimeistelemätön. Talven aikana olen innostunut myös korianterista. Sitä on tullut ostettua wokkien ja katkarapu-ruokien seuraksi monta nippua. Mintusta puolestaan saa pirtsakkaa fiilistä vaikka smoothieen, joten sitä lähtee itämään myös.

Irtiotto arjesta – miniloma Leville

Tänä talvena kun lumivaihe meni täällä Etelä-Suomessa niin nopeasti ohi, päätimme varata parin päivän lumifiilistelyn Leville.

Suunnitelmissa on ollut jo useamman vuoden ajan lähteä Lappiin kahdestaan, mutta jotenkin se vaan joka vuosi on jäänyt. Samalla rahalla kun saa lennot Keski-Eurooppaan kuin sesonkiaikana Lappiin. Nyt kuitenkin vastaan tuli sopivat päivät ja huokeat Finnairin lennot.

Olimme perillä kolme päivää, joten lentäminen oli oikeastaan ainut vaihtoehto matkatavaksi. Autolla tai junalla Suomen toiseen päähän suhaaminen ei oikein innostanut. Helposta matkustamistavasta huolimatta jännitysmomentteja riitti lähdönhetkellä. Kellot nimittäin siirrettiin edeltävänä yönä tunnilla eteenpäin ja meidän piti olla kentällä ennen kuutta. Onneksi kännykän automaattinen ajanpäivitys toimi, emmekä missanneet aamulähtöä.

Näkymä hotellista

Perillä Levillä autottomana oli helppoa. Kittilän kentältä hypättiin bussin kyytiin, joka vei hotellin kulmalle saakka. Yövyimme Break Sokos Hotel Levissä. Se sijaitsi keskellä Levin keskustaa, joten laduille ja ravintoloihin oli lyhyt kävelymatka. Hotelli oli kyllä erinomainen ja sisustuksessa oli mukana elementtejä Lapin luonnosta.

Vaikka Suomessa nyt ei hirveästi tule hotelleissa yövyttyä, niin täytyy kyllä sanoa, että Levin hotelli on Sokos Hotelleista paras. Meillä oli huoneessa mm. oma sauna ja siellä rentoutuminen teki latulenkin jälkeen niin hyvää.

Kokolattiamatto Lappi-twistillä

Loman urheilumuotona meillä oli perinteinen sivakointi. Mä kun en alamäkikammoisena oikein enää rohkene mäkeen mennä. Mutta hiihtäminen oli niin ihanaa! Ladut oli kunnossa, aurinko paistoi ja latukahvilat kerrassaan ihastuttavia. Kolmen päivän aikaan vedettiin pertsaa 50 km, syötiin suussa sulavia lettuja ja munkkeja ja juotiin lämmintä mehua. Kyllä oli niin kansallisromanttista taas!

Lisäpuhtia ladulle

Viimeisen päivän iltapäiväksi varasimme hieronnat molemmille. Ai että se teki hyvää hiihtourakan jälkeen. Sen päätteeksi menimme vielä Hotelli Levitunturin kylpylään lillumaan. Kylpylään tehtiin pari vuotta sitten iso laajennus ja sieltä erityisesti jäi mieleen ulkoaltaat ja kylmän & kuuman veden kävelyaltaat.

Tulopäivän lappi-lounasbuffaa lukuun ottamatta päivien ruokailut ajoittuivat iltaan. Ekana iltana haukattiin poroburgerit Bistrossa, mutta ne maistuivat harmillisesti melko väsyneiltä. Toisena iltana meillä oli varattu pöytä Saamen Kammiin. Paikka on aito saamelainen maan alle rakennettu turvekammi, jossa ravintola siis toimii. Tarjolla oli perinteisiä lappilaisia ruokia, joita valmistettiin elävän tulen äärellä keskellä ravintolaa. Kajauttipa illan isäntä ruokailun päätteeksi vielä joikut ja kertoi parit tarinat saamelaisista.

Poro-parkaa, mutta niin hyvää!

Vikana iltana haluttiin pororuokiin jo vaihtelua, joten nautimme päivällisen Asia Brasseriessa. Mainiota ruokaa sielläkin. Erityisesti jälkiruoka, inkivääri creme brulee ja limesorbetti, löysi paikan mun sydämestä.

Inkivääriä ja limeä, nam!

Vaikka Levi nykyään onkin melkoinen hiihtokeskus ja aiheuttaa välillä mielikuvan talven Kanariansaarista, niin silti mä niin tykkään siitä paikasta.
Lapsuudessa me matkustettiin sinne perheen kanssa aina talvilomilla. Niiltä ajoilta on paljon rakkaita muistoja ja siksi Leville palaaminen lämmittää sydäntä kovin. Hienoa, että viimein päästiin sinne myös ihan kahdestaankin.

Näkymä Levin keskukseen Express-gondolihissin yläpysäkiltä.