Näytetään tekstit, joissa on tunniste leivonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leivonta. Näytä kaikki tekstit

torstai 26. helmikuuta 2015

Blue Velvet Cake - kakku pojan ristiäisiin


Hesarissa oli Itsenäisyyspäivän aikaan näyttävän Blue Velvet Caken resepti. Sinivalkoisen reseptikuvan perusteella päätin, että tuosta tulee kakku meidän pojan ristiäisiin, jos se vaan on hyvää. Ja olihan se makean maukasta jo testausvaiheessa.

Oli hyvä, että testasin kakun valmistamisen. Ekalla leivontakerralla kävi ilmi, että ohje on halkaisijaltaan 20 cm kakkuvuokaan suunniteltu. Ei siis ihme, että kakusta tuli matalampi kun tein sen normaaliin irtopohjavuokaan.

Kakun päälle ohjeistettiin laittamaan samaa tuorejuusto-kermaseosta, mitä kakun väliinkin tuli. Mielestäni tämä ei ollut kovin juhlavan näköistä, joten testikakkukerralla nro 2 kokeilin kaulita elämäni ensimmäistä kertaa sokerimassaa. Ihan hyvä, että testasin senkin, sillä ihan ei yhdestä paketista riittänytkään koko kakun päälle massaa. Korvasin myös vaniljatangon ja maustamattoman tuorejuuston vaniljanmakuisella tuorejuustolla. Toimii sitenkin. NIin ja sitruunankuorta en myöskään laittanut.

Kun aloin leipoa kakkua juhlia edeltävänä päivänä, oli kaikki valmistuksen uhkana olevat karikot selvitetty:
- ohjeessa käskettiin pohjat paistamaan kahdessa vuoassa, mutta paistoin koko pohjan samassa irtopohjavuoassa, jotta sain leikattua siitä kolme sopivan paksuista kerrosta. Neljä kerrosta olisi tuonut liikaa korkeutta ja taikinaa olisi pitänyt olla enemmän.
- mustikat lisättiin taikinaan huoneenlämpöisinä, ettei kylmä mustikkasurvos sekoittanut muun taikinan fengshuita.
- kerma-tuorejuusto-seos sai jähmettyä tovin kylmässä, jotta siitä saisi paksun täytekerroksen
- sokerimassaa löysin kaupasta kilon mötikän ja kakkua kohti kaulitsin varmuuden vuoksi puolen kilon massan. Kaulitun sokerimassan siirtämiseen tarvittiin lopulta 3 naista ja Tupperwaren rullalle pyöräytetty leivonta-alusta, mutta niin vaan kakku sai hienon ja sileän päällysteen.
- teimme varmuuden vuoksi 2 kakkua, koska vieraita oli kuitenkin 30 ja seuraavana päivänä tuli vielä kavereita rääppiäisille.

Mutta mestarikondiittoriksi en vielä tämän perusteella yllä. Kuningatarhillo nimittäin meinasi silti sekoittua valkoiseen täytteeseen ja näyttävä sinivalkoinen kerrostaminen uhkasi mennä pilalle. Onneksi oma äiti riensi avuksi.

Kuvan kakun kohdalla muuten sininen elintarvike loppui, joten tässä on mustikan tehostevärinä vain yksi teelusikka sinistä lientä.

Reseptissä kakun päällä on mustikkakeko, mutta sileän sokerimassan päälle samanlaista ei olisi saatu kasattua tukevasti ilman elintarvikeliimaa. Niinpä nappasimme kukkakimpusta jonkun heinän ja pujotimme siihen pensasmustikoita.
Lisäksi poikamme sai kummisedän 3D-tulostaman legon omalla nimellään ja se laitettiin itseoikeutetusti myös kakun päälle (nimi plurrattu kuvasta pikkukultsin yksityisyydensuojaksi).

Joten jos siellä joku pohtii poikavauvan nimijuhliin näyttävää kakkua, niin tämä "sininen samettikakku" on sellainen. Taisi jokainen vieras ihmetellä, että kakun sinistä väriä ja ettei sitä olisi osannut arvata ennen ensimmäistä palan leikkaamista.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Tuplaminttu-tiikerikakku

Jos haluat tehdä poikkeuksellisen hyvän tiikerikakun, niin koita tätä reseptiä! Nyt nimittäin ollaan suorastaan vallankumouksellisen kakkuidean äärellä, jos nyt vähän saa suurennella asiaa. :)

Sain innostuspiikin tehdä mintunmakuisen kahvikakun, mutta en osannut päättää hyödynänkö siinä pätkiksiä vai marianneja. Aloin pohtia, että voisiko nämä yhdistää jollain tapaa vai meneekö taikina ihan makujen sekameteliksi, jos nämä kaksi minttukarkkia laittaa samaan vuokaan.

Sitten keksin, että teen tiikerikakun, jonka tumman osuuden maustan pätkiksillä ja vaalean marianne crushilla! Nerokasta, vaikka itse sanonkin!

Näin sai alkunsa varsinainen superminttu-tiikerikakku! Voi olla, että joku muukin on tämän hoksannut myös, mutta tässä ohje, jolla sen itse toteutin. Tiikerikakun pohjana on ns. perus kahvikakun pohja.



Tuplaminttu-tiikerikakku Kylpyankankeltaisen arjen tapaan  

Ainekset:
200 g voita
2 1/2 dl sokeria
3 munaa
4,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhoja
1 dl kermaviiliä
vajaa 1 pss marianne crushia (tai maun mukaan)
2 rkl kaakaojauhetta
noin 5 pätkistä pilkottuna (tai maun mukaan)

Valmistus
· Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen joukkoon.
· Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhot keskenään. Siivilöi jauhoseos sokeri-voi-muna-seokseen samalla sekoittaen ja lisää myös kermaviili joukkoon.
· Ota taikinasta noin 1/3 erilliseen kulhoon ja sekoita sinne kaakaojauhe ja pieneksi pilkotut pätkikset. Jos pidät tiikerikakun suklaisesta raidasta enemmän, ota taikinaa erilleen enemmän ja lisää siihen pari pätkistä enemmän. Jos jätät pätkikset sentin paloiksi, ei suklaa sula tasaisesti uunissa taikinaan, mutta silloin saat kakkuun suklaisia yllätyksiä.
· Sekoita jäljelle jääneeseen taikinaan mariannerouhe.
· Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka.
· Lisää pohjalle ensin vaaleaa marianne-taikinaa, sen jälkeen pätkistaikinaa ja lopuksi vielä marianne-taikinaa.
· Pistele taikinaa haarukalla sieltä täältä, niin saat kaarevan kuvion taikinakerroksiin.
· Paista uunissa 175 asteessa 50-60 minuuttia. Testaa siis paiston loppuvaiheessa hammastikulla, että tarttuuko siihen vielä taikinaa.

Jos haluat koristella kakkua jollain tapaa, sirottele sihdin läpi tomusokeria tai koristele sulatetulla suklaalla esim. sitruunanmakuisella valkosuklaalla.

Maku on parhaimmillaan seuraavana päivänä, kun pätkikset ja mariannet pääsee tekemään taikojaan yön yli. Kakun voi myös pakastaa, mutta sulatus kannattaa tehdä jääkaapissa, että lämpö palautuu tasaisemmin.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Juhlava vanilja-mustikkapiirakka

Tämän syksyn yksi lemppari tv-ohjelmistani oli Koko Suomi leipoo -reality. Vaikka en olekaan itse mikään mestarikondiittori, joka jaksaisi näprätä pienten koristeluyksityiskohtien kanssa, niin laskeskelin, etten olisi ihan ensimmäisten joukossa kilpailusta tippunut.

Tein itselleni leivontahaasteen, jossa leivoin joka viikko samalla kilpailuteemalla jotain omaksi ilokseni. Tuotoksen vein aina seuraavana päivänä työmaalle kollegojen herkuteltavaksi. Yksi onnistunein kokeilu oli Kinuskikissan reseptilaarista löydetty vanilja-mustikkapiirakka.

Mielestäni mustikkapiirakoissa on aina se haaste, että seuraavana päivänä piirakka näyttää surullisen eilispäiväiseltä. Nyt lähdin ihan Googlen kuvahaun perusteella hakemaan sellaista reseptiä, joka saattaisi näyttää tuoreelta vielä jääkaappiyön jälkeenkin.

Tämä vanilja-mustikkapiirakka oli ennen kaikkea herkullinen ja sen lisäksi se säväytti aineksillaan. Tai minä en ainakaan aiemmin ole sellaista marjapiirakkaa syönyt mikä sisältää vaniljakiisseliä.

Tämä kotileipuri saikin haasteen eteensä, sillä en ollut aiemmin tehnyt itse kiisseliä. No, paakuiksihan se uhkasi mennä. Toisella leivontakerralla menin suosista äidin kiisselioppiin ja heti tuli sileä ja tasainen kiisseli.

Lisäksi piirakan pohjaan tulee kardemummaa, mikä tuo kivan lisäaromin makuelämykseen. Piirakan päälle tulee runsaasti mustikoita (6 dl -> noin 2 pakastemustikkapussia), jonka ansiosta leipomus on mehukas.

Oliko piirakka sitten tuore vielä seuraavana päivänä? Kyllä! Maku itse asiassa kehittyi yön aikana, koska vaniljakiisseli ehti rauhassa hyytyä ja maku korostui paremmin kuin uunilämpimänä. Tämän piirakan voisi tehdä vaikka juhliin tarjolle ja valmistaa sen jo edeltävänä päivänä ajan säästämiseksi.



Kinuskikissan vanilja-mustikkapiirakka

Pohja:
150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kardemummaa

Täyte:
¾ dl perunajauhoja
½ dl sokeria
4 dl kevytmaitoa
1 keltuainen
1 vaniljatanko tai 3 maustemittaa vaniljajauhetta
200 g vaniljatuorejuustoa
1 kananmuna
6 dl mustikoita
2 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria
  • Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita muutamassa erässä taikinaan. Levitä voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
  • Sekoita kattilassa perunajauhot ja sokeri. Lisää joukkoon vähän kerrassaan maito. Lisää vispilällä sekoittaen keltuainen. Mikäli käytät vaniljatankoa, halkaise se pituussuunnassa ja laita puolikkaat kattilaan. Jos käytät vaniljajauhetta, lisää se kattilaan.
  • Kuumenna kiisseliä liedellä koko ajan sekoittaen, kunnes se pulpahtaa muutaman kerran. Nosta pois liedeltä. Poimi mahdolliset vaniljatangon puolikkaat kiisselistä. Sekoita joukkoon vaniljatuorejuusto ja kananmuna. Levitä pohjan päälle.
  • Sekoita mustikoihin perunajauhot ja sokeri. Levitä mustikat vaniljatäytteen päälle. 
  • Paista 200 asteessa 45 minuuttia. Suojaa pinta foliolla, jos pohjan reunat tummuvat liikaa ennen ajan täyttymistä. Anna piirakan jäähtyä hetken aikaa ennen tarjoilemista.
Kuvalliset valmistusohjeet löytyy Kinuskikissan sivuilta.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Ystävyyskakku Hermanni kylässä

Sain työystävältäni Hermanni-kakkutaikinan juuren. En ollut aikaisemmin kuullutkaan koko kakusta, mutta totta kai tartuin kakkuhaasteeseen ja otin hoidokin luokseni kasvamaan.

Idea siis on, että kakun juurta hoidetaan sekoittamalla ja ruokkimalla aineksilla yli viikon. Loppuvaiheessa kakkutaikina jaetaan taas osiin, annetaan ystäville jatkettavaksi ja kymmenentenä päivänä siitä pyöräytetään kahvikakku.


Kupliva taikina

Taikinan kehkeytyminen perustuu luonnonmukaiseen hiivaprosessiin. Sokerista, maidosta ja jauhoista tehty juuri alkaa siis huoneenlämmössä käydä. Ja sitä ilmeisesti edesauttaa päivittäinen hämmentäminen. Taikinasta huolehtiminen oli kuin tamagotchin hoitaminen. Täytyy kyllä myöntää, että yhtenä päivänä taikinan sekoittaminen unohtui, mutta sekoittelin taikinaa senkin edestä seuraavana päivänä.

Oman kakkujuuren 10 päivän hoitojakson ajalle sattui viikonloppumatka anoppilaan Keski-Suomeen. Ei muuta kuin taikina kannelliseen kulhoon ja neljän tunnin ajomatka sai alkaa. Kyläilyn ajalle sattui myös taikinan jakaminen osiin. Onneksi paikalla oli herrani sisko ja pari muuta sukulaisnaista, joille sain pakattua juuret jatkojalostettavaksi. Ystävyyskakusta tuli myös sukukakku.
Taikinanjuuret valmiina uusiin koteihin

Eilen leivoin taikinasta kakun. Saamassani ohjeessa oli omena- ja banaanivaihtoehdot. Päädyin tekemään suklaa-banaanihermannin. Hyvää tuli, vaikka kaneli maistui kitalaessa yllättävän voimakkaana. Kakkuun tuli vain 2 teelusikkaa kanelia, mutta jatkossa laittaisin sitä vähemmän ja suklaata enemmän. Nyt kun Hermanni-kakku on saanut tekeytyä yön yli, maku on kypsempi kuin suoraan jäähtymisen jälkeen maistettuna.

Suklaa-banaanihermanni

Tämä Hermanni-testi oli hauska. Varsinkin kun kiikutin taikinaparkaa mukanani ympäri Suomen. Ja onhan taustalla kaunis ajatus, että Hermanni-ystävyyskakku yhdistää ihmisiä.

Sain käsiini Ruokalan ohjeen ja sen päiväkohtainen ohjeistus löytyy täältä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...