Tasan kuukausi sitten syntyi meidän hurmaava poikanen. Kuukausi on vilahtanut kliseisen nopeasti, eikä vauva enää näytä vastasyntyneeltä. Nyyh! 1kk-synttäreiden kunniaksi kun hänelle ilmestyi vauvahormooneista finnejä.
Mitään synnytyskertomusta en tässä ala availla. Mutta sen voin sanoa, että kaikki meni yllättävän helposti. Olin kyllä varautunut kaikista pahimpaan mitä vaan mielessäni osasin kuvitella. Ja voi pojat se oli paljon se! Mutta ilman traumoja selvittiin sekä minä että herrani, joka ystävällisesti hieroi mua koko synnytystä edeltäneen yön aina supistusten korventaessa.
Juuri kun tuossa joulukuun puolella pääsin hyvään blogin päivitystahtiin, niin arvanette, että nyt taas tahti hiipuu. Intressit on nimittäin nyt tuossa puolen metrin pallerossa.
Mutta seuratkaa blogia Blogilistan, Bloglovinin tai sähköpostin (sivun oikeassa reunassa on painike) kautta, niin saatte tuoreelta tiedon, kun blogi päivittyy.
Mutta jospa sitä menisi taas jälkikasvun viereen köllöttelemään. Se kun on tällä hetkellä aivan parasta!
maanantai 26. tammikuuta 2015
perjantai 19. joulukuuta 2014
Isyyspakkaus – vastine äitiyspakkaukselle
Nykyään on kovin trendikästä kerätä tulevalle isälle isyyspakkaus, joka sisältää erinäisiä hyödyllisiä tarvikkeita vauva-arkeen ja myös viihteellisempiäkin lahjoja. Niinpä minäkin sellaisen keräsin ja annoin sen symbolisesti isänpäivänä.
Ajatus tämän keräämiseen lähti siitä, että mua alkoi korpeemaan Kelan äitiyspakkaus. Siis pakkauksessa itsessään ei ole mitään valittamista. Sehän on aivan mahtava kädenojennus valtiolta. Mutta miksi se on nimetty äitiyspakkaukseksi? Miksi se ei ole vanhemmuuspakkaus, koska suurin osa sisällöstä kuitenkin liittyy vauvaan eikä äitiin.
Tämän ajatuksen pohjalta aloin kerätä tulevalle iskälle ja vauvalle jotain heitä yhdistäviä tekijöitä. Käytännössä tämän yhteyden sai parhaiten aikaiseksi hankkimalla heille tiimivaatteet. Ostin molemmille pöllökuvaiset vaatteet: Isälle Pelisan Owl yeah! t-paidan vaihtopaidaksi pukluja varten ja vauvalle Mainion Huu-collegehaalarin.
Pelisan verkkopuodissa asiakasnumerokseni tuli pyöreäluku, joten putiikin pitäjä lähetti kaupanpäälle ostoskassin. Lopulta keräsin tähän kassiin koko isyyspakkauksen sisällön. Kiitos vaan tästä!
Ruokailuun liittyen vauva sai Lifefactoryn pienen tuttipullon sekä pari purkkia NAN-äidinmaitokorviketta varastoon varmuuden vuoksi, jos imetys ei ihan käskystä käynnistykään. Lisäksi tuleva oman elämän siniverinen sai Elodie Detailsin Petit Royal-ruokalapun sekä mustavalkoisen Monster block -tuttinauhan. Name It:stä nappasin mukaan myös harsoja. Isukki puolestaan sai Kismet Rakkaalle-suklaata sekä jääkaappiin kylmenemään lempioluttaan Brooklyn American Alea, jonka voi haluamallaan hetkellä korkata.
Jos isä ja lapsi tarvitsevat välillä rauhaa toisistaan, niin tähän hain Clas Ohlsonilta volyymin madaltamiseen isälle korvatulpat ja lapselle pienet Peltorit.
Lisäksi mielenrauhan ja henkisen tuen lisäämiseksi hankin pakkaukseen Veikkauksen arpoja (ei voittoa) sekä Pamela Druckermanin Bébé päivä päivältä-kirjan. Luimme molemmat samaisen kirjailijan Kuinka kasvattaa bébé?-kirja, jossa perehdyttiin ranskalaisten kasvatusmallin saloihin ja siinä tuntui olevan hyödyllisiä knoppeja esim. syömiseen ja nukkumiseen. Tässä päivä päivältä-opuksessa on samoja asioita, mutta helppolukuisemmassa muodossa, jos väsymyksen hetkellä ei muistakaan, että miten ranskattaret saavat lapsensa yhteiskuntakelpoisiksi.
Hetken mielijohteesta nappasin ruokakaupasta mukaan vielä molemmille uudet hammasharjat. Eipä tartte sitten kulahtaneella matkahammasharjalla sairaalassa hymyään kiillottaa, kun bebe näkee päivänvalon.
Isäihminen oli otettu lahjasta, eikä ollut osannut odottaa moista. Tästä tuli hyvä mieli niin hänelle kuin minullekin.
Ajatus tämän keräämiseen lähti siitä, että mua alkoi korpeemaan Kelan äitiyspakkaus. Siis pakkauksessa itsessään ei ole mitään valittamista. Sehän on aivan mahtava kädenojennus valtiolta. Mutta miksi se on nimetty äitiyspakkaukseksi? Miksi se ei ole vanhemmuuspakkaus, koska suurin osa sisällöstä kuitenkin liittyy vauvaan eikä äitiin.
Tämän ajatuksen pohjalta aloin kerätä tulevalle iskälle ja vauvalle jotain heitä yhdistäviä tekijöitä. Käytännössä tämän yhteyden sai parhaiten aikaiseksi hankkimalla heille tiimivaatteet. Ostin molemmille pöllökuvaiset vaatteet: Isälle Pelisan Owl yeah! t-paidan vaihtopaidaksi pukluja varten ja vauvalle Mainion Huu-collegehaalarin.
Pelisan verkkopuodissa asiakasnumerokseni tuli pyöreäluku, joten putiikin pitäjä lähetti kaupanpäälle ostoskassin. Lopulta keräsin tähän kassiin koko isyyspakkauksen sisällön. Kiitos vaan tästä!
Ruokailuun liittyen vauva sai Lifefactoryn pienen tuttipullon sekä pari purkkia NAN-äidinmaitokorviketta varastoon varmuuden vuoksi, jos imetys ei ihan käskystä käynnistykään. Lisäksi tuleva oman elämän siniverinen sai Elodie Detailsin Petit Royal-ruokalapun sekä mustavalkoisen Monster block -tuttinauhan. Name It:stä nappasin mukaan myös harsoja. Isukki puolestaan sai Kismet Rakkaalle-suklaata sekä jääkaappiin kylmenemään lempioluttaan Brooklyn American Alea, jonka voi haluamallaan hetkellä korkata.
Jos isä ja lapsi tarvitsevat välillä rauhaa toisistaan, niin tähän hain Clas Ohlsonilta volyymin madaltamiseen isälle korvatulpat ja lapselle pienet Peltorit.
Lisäksi mielenrauhan ja henkisen tuen lisäämiseksi hankin pakkaukseen Veikkauksen arpoja (ei voittoa) sekä Pamela Druckermanin Bébé päivä päivältä-kirjan. Luimme molemmat samaisen kirjailijan Kuinka kasvattaa bébé?-kirja, jossa perehdyttiin ranskalaisten kasvatusmallin saloihin ja siinä tuntui olevan hyödyllisiä knoppeja esim. syömiseen ja nukkumiseen. Tässä päivä päivältä-opuksessa on samoja asioita, mutta helppolukuisemmassa muodossa, jos väsymyksen hetkellä ei muistakaan, että miten ranskattaret saavat lapsensa yhteiskuntakelpoisiksi.
Hetken mielijohteesta nappasin ruokakaupasta mukaan vielä molemmille uudet hammasharjat. Eipä tartte sitten kulahtaneella matkahammasharjalla sairaalassa hymyään kiillottaa, kun bebe näkee päivänvalon.
Isäihminen oli otettu lahjasta, eikä ollut osannut odottaa moista. Tästä tuli hyvä mieli niin hänelle kuin minullekin.
keskiviikko 17. joulukuuta 2014
Nettijoogaa raskaana oleville
Jatketaan vielä hetki raskausajan kehonhuolto-teemalla. Edellisessä postauksessa kirjoittelin, niin osallistuin ohjatulle MamaPilates-kurssille, koska pilateksesta mulla ei ole paljon kokemusta entuudestaan.
Sen sijaan joogan perusteet ja erityisesti astangajooga on tuttua puuhaa, etten kokenut tarvitsevani erikseen maksullista ohjausta siihen. Ennen raskautta kun kävin säännöllisesti astangatunnilla ja opin pääsemään sen avulla omiin tiloihin rentoutumaan. Näistä opeista on varmasti hyötyä, kun synnytyksen aika kohta koittaa.
Astangasta täytyi kuitenkin jättää osa liikkeistä heti pois, ettei kohtuun osu liikaa kiertoja ja kyydissä joogaava vauva mene sen vuoksi ihan linttaan. Tässä loppuvaiheilla onkin vatsa tullut tielle ja se on estänyt liikkeiden oikeaoppisen tekemisen.
Niinpä päätin kaivaa netistä joogavideoita, jotka on suunnattu raskaana oleville. Löysin nämä Body Talkin videot, joissa ohjaaja näyttää itsekin olevan hyvin loppusuoralla raskautensa kanssa. Niinpä olenkin hänen kanssaan joogaillut useamman kerran joka viikko.
Videot on jaettu 10 minuutin osiin ja jos kaikki tekee putkeen, saa siitä mukavasti lähes 50 minuutin harjoituksen. Liikkeet eivät ole kovin raskaita, mutta kun niihin yhdistää syvän joogahengityksen, niin kyllä näillä lämmön saa pintaan.
Tässä jakoon muillekin raskausjoogasta kiinnostuneille nämä videot:
Sen sijaan joogan perusteet ja erityisesti astangajooga on tuttua puuhaa, etten kokenut tarvitsevani erikseen maksullista ohjausta siihen. Ennen raskautta kun kävin säännöllisesti astangatunnilla ja opin pääsemään sen avulla omiin tiloihin rentoutumaan. Näistä opeista on varmasti hyötyä, kun synnytyksen aika kohta koittaa.
Astangasta täytyi kuitenkin jättää osa liikkeistä heti pois, ettei kohtuun osu liikaa kiertoja ja kyydissä joogaava vauva mene sen vuoksi ihan linttaan. Tässä loppuvaiheilla onkin vatsa tullut tielle ja se on estänyt liikkeiden oikeaoppisen tekemisen.
Niinpä päätin kaivaa netistä joogavideoita, jotka on suunnattu raskaana oleville. Löysin nämä Body Talkin videot, joissa ohjaaja näyttää itsekin olevan hyvin loppusuoralla raskautensa kanssa. Niinpä olenkin hänen kanssaan joogaillut useamman kerran joka viikko.
Videot on jaettu 10 minuutin osiin ja jos kaikki tekee putkeen, saa siitä mukavasti lähes 50 minuutin harjoituksen. Liikkeet eivät ole kovin raskaita, mutta kun niihin yhdistää syvän joogahengityksen, niin kyllä näillä lämmön saa pintaan.
Tässä jakoon muillekin raskausjoogasta kiinnostuneille nämä videot:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
